15 punnalla sähköä, kiitos!

Asuttuani kaksi viikkoa Glasgowssa alan vihdoinkin olla sujut kaikkien talouttamme ylläpitävien härvelien kanssa. Kaasuliesi on jo ystäväni (vaikka edelleenkin käyn jokaisen ruuanlaittokerran jälkeen vähintään kolme kertaa kuulostelemassa ettei yksikään venttiili enää pihise) ja muistan laittaa boilerin päälle ennen suihkua. Osaan jopa laittaa lämmityksen päälle, ja sulkea ikkunat (ei ole ihan niin yksinkertaista kuin miltä kuulostaa, nim. olohuoneen ikkuna raollaan kaksi ekaa päivää, ehhehe).

Vaan yksi asia pysyy edelleen mysteerinä, nimittäin brittien tapa ostaa sähköä kaupasta. Asuntomme siivouskomeron seinässä on laite johon työnnetään tikku. Tämä tikku täytyy käydä lataamassa kaupassa. Siispä kävimme muutama päivä sitten ostamassa sähköä 15 punnalla. Hämmentävää... Sen ymmärrän että puhelimeen ja nettitikkuun ladataan rahaa, mutta että sähkötikkuunkin! Systeemi on sen verran ovela että sähköhärpäkkeessä on viiden punnan hätävaranappula siltä varalta että lataaminen joskus unohtuu eikä suoristusrauta ja leivänpaahdin ( = elinehdot) pelitä. Toivottavasti en joudu koskaan selvittämään miten hätävarasähkö maksetaan.

Ilokseni voin myös raportoida että viimeisetkin lumen rippeet ovat nyt sulaneet. Brittiläiseen tyyliin alta paljastui smaragdinvihreä, millilleen trimmattu ruohomatto, ei ainuttakaan talventappamaa ruskeaa kortta. Lenkkeilijät kirmasivat samantien ulos piiloistaan, joten vastaan jolkottelee jatkuvasti kaikenikäisiä miehiä ja naisia joita yhdistää yksi tekijä: vaatetus. Joka ainoalla on nimittäin päällään shortsit ja t-paita. Omaan perusunivormuuni kuuluu farkut, saappaat, villakangastakki, paksu kaulahuivi, t-paita, neuletakki ja lapaset. Myssystä olen sentään luopunut, lukuunottamatta sadepäiviä. Tämä on ilmeisesti sitä etelän eksotiikkaa.

Viikon aforismi: ruoho on aina vihreämpää Britanniassa.

The luggage has arrived!

Hei nyt kaikki rummut soikoon! Eilen illalla klo 19.30 paikallista aikaa nain elamani kauneimman nayn. Se on iso, sininen ja sisaltaa puolet omaisuudestani. Oli hilkulla etten kapsahtanut kyynelehtien matkalaukun toimittaneen miehen kaulaan. Saatoin tosin sanoa "I'm so in love with you right now", ja sen jalkeen tuulettaa villisti...

Sanomattakin on selvaa etta paiva oli yksi elamani onnellisimmista. Ekstaattinen mielentila jatkuu yha, kiitos puhtaiden vaatteiden.

Tervetuloa Skotlantiin! Eli Miten "The Cold Snapista" Tuli "The Big Freeze"

Ah, talvi! Tuo vuodenaika jolloin luonto peittyy puhtaanvalkoisen lumivaipan alle ja ruminkin ghetto muuttuu ihmeelliseksi taikamaailmaksi. Tuo hurmaava ajanjakso jolloin lapset pyorivat onnellisina lumessa ja paasevat toteuttamaan itseaan rakentamalla mita omituisempia otuksia nuoskasta (kylla, meidan pihalla oli yhtena jos toisenakin vuonna muumeja). Tuo pirullinen patka kadotettua aikaa jolloin koko Britannia menee sekaisin ja British Airways panttaa meikalaisen matkalaukkua viikkokausia.

Viikko 1: Tervetuloa lukemaan blogiani vaihto-opiskelusta Glasgowssa kevaalla 2010!

Kuten yksinkertaisista ikkunoista voi paatella, britit tosiaan kuvittelevat asuvansa etela-Euroopassa. Koko saari on kaaoksen partaalla tuon ennenkokemattoman saailmion takia joka on mediassa muuttunut "The Cold Snapista" "The Big Freezeksi". BBC ehti itse asiassa jo julistaa etta vihdoinkin alkoi "The Big Thaw", mutta ainoa mita se todistaa on etta Britit rakastavat elottomien asioiden nimeamista ja isoja alkukirjaimia, silla tanaan on satanut lisaa lunta. Lisaksi teihin kaytettava suola on loppumassa, ja ihmiset ovat reagoineet tahan ostamalla kaupat tyhjaksi suolasta jotta edes omat rappuset pysyvat puhtaina.

Viikon saldo: suolatonta ruokaa, ei matkalaukkua, mutta 7000 eri paahtoleipavariaatiota.