Thursday 11 February 2010

Isle of Skye ja muuta mukavaa

Voi kuulkaa, unohtakaa jo Teneriffat, Mallorcat ja muut ja tulkaa Skotlantiin! On taalla meinaan niin hienoa!

Kuten edellisessa postissa mainostin, kavimme viime viikonloppuna Isle of Skyella, ja taytyy sanoa etta retki ylitti odotukset. Ajoimme bussilla Glasgowsta Skyelle todellista maisemareittia: matkalla nahtiin mm. Trossachsin kansallispuisto, Ben Nevis (Britannian korkein vuori) ja Loch Ness (tosin se hirvio ei tullut morjestamaan). Kuskina oli kunnon skotlantilais ukko joka urputti koko ajan ja uhkaili jattaa kyydista kaikki jotka eivat palaa vessatauolta minuutilleen sovittuun aikaan. Toisaalta han pysahtyi kiltisti joka toiselle nakoalapaikalle (ja niita oli paljon) jotta paasimme ottamaan valokuvia, ja kertoili karmivia tarinoita klaanisodista (the Well of the Seven Heads antanee melko selvan kuvan toiminnasta Ylamaalla...).

Saa oli koko viikonlopun taydellinen, pisaraakaan vetta ei tullut. Jokaisen mutkan takaa loytyi entista kauniimpia nakyja: kimaltavia jarvia, lumihuippuisia vuoria, peuroja laiduntamassa metsan siimeksessa, vesiputouksia, koskia, linnoja... Aika ajoin sain melkoisia Islanti flashbackeja, mutta taalla luonto on astetta vahemman karua ja siksi vaihtelevampaa. Ei olisi lainkaan hullumpi idea tehda muutaman paivan pyoraretki Trossachsin liepeilla kunhan saa tasta viela hieman lampenee. Puistossa kuulemma risteilee paljonkin pyoraily- ja vaellusreitteja, ja jos telttailu ei innosta niin useampikin linna ja kartano on muutettu nuorisohostelleiksi.

Yksi asia mika Skotlantia ja Islantia yhdistaa viela enemman kuin upea luonto on lampaat. Valkoisia pumpulitukkoja nimittain kipittaa joka paikassa. Useimpien nakemiemme lampaiden kupeissa oli sininen, punainen tai vihrea maalilaiska, ja kuskimme antoikin meille matkalla luennon lampaiden merkitsemisesta. Maalin tarkoitus on tietenkin paitsi merkita mika lammas kuuluu kenellekin farmarille, myos erottaa eri tarkoituksiin kaytettavat lampaat toisistaan. Sen lisaksi yleinen kikka on kuulemma tiettyyn aikaan vuodesta koyttaa passiin maalitorppo jotta tiedetaan mitka lampaat todennakoisesti ovat tiineina... Syksyisin lammaslauma saattaa siis olla kohtuu psykedeelinen naky.

Lampaiden lisaksi tutustuimme lahietaisyydelta erinaisiin muihin Skotlannin asukkeihin: lahella oli ettemme ajaneet kippurasarvisen vuohilauman yli, ja muutama minuutti myohemmin kaksi kotkaa nousi ilmaan suoraan bussin nokan edesta. Lisaksi pientareet kuhisivat hevosia, peuroja ja lehmia, seka Ylamaan karjaa etta normi-nautoja. Liikennetta ei tahan aikaan vuodesta ollut kovinkaan paljon, joten aika rauhallisina elukat meita katselivat kun porhalsimme ohi.

En toisaalta tieda onko Ylamaan teilla yleensakaan ruuhkaa. Teihin on nimittain maalattu keskiviivan tuntumaan lukuisia nuolia osoittamaan milla puolella tieta on tarkoitus ajaa. Luulisi tyhmemmankin tajuavan olevansa vaaralla kaistalla jos vastaan tulee samalla linjalla toinen auto. Pakko oli kysya kuskilta etta onko niilla nuolilla joku syvempi merkitys, vai onko niiden tarkoitus vain sanoa "hei tyyppi, jos ajat nyt talla kaistalla niin siirryppa osoittamaani suuntaan ja sailyt hengissa". Kuski piti kysymystani typerana ja loukkaantui kun virnistin. Henkilokohtaisesti olen sita mielta etta jos on tarvetta kilometrin valein osoittaa puoli jolla ajetaan, on jarjestelma typera. Saattaapi siis olla etta Britit itsekin tajuavat systeemissa piilevan heikkouden...

Viikolla nahtya: lammas, lammas, lammas, lehma, lammas, lammas, lehma, lammas, lammas lammas lammas...

No comments:

Post a Comment